Savuttomat_yritykset.pdf

OPAS TYÖNANTAJILLE
• Tietoa tupakoinnin ja tupakastavieroituksen terveystaloudellisista
vaikutuksista
• Kolmen yrityksen kokemuksia tupakastavieroittamisesta
• Ohjeet tupakoimattomuuden edistämiseksi työpaikalla
TYÖNANTAJAN KANNATTAA TUKEA
TUPAKOINNISTA VIEROITUSTA
Tupakointi aiheuttaa Suomessa vuosittain noin 6000 ennenaikaistakuolemaa pääosin sydän- ja verisuonisairauksiin sekä keuhkosyöpään.
Puolet tupakoijista kuolee tupakoinnista johtuviin sairauksiin.
Tupakkalain ansiosta työpaikoilla kenenkään ei tarvitse altistua tupakan-savulle sisätiloissa. Tupakan haittojen vähentämiseksi päähuomio tuleejatkossa kohdistaa tupakoijien tukemiseen tupakoinnista vieroituksessa.
Työpaikan työterveyshuolto on avainasemassa tupakoinnista vieroituksenkäytännön toteutuksessa.
Säästöt suuremmat kuin satsaukset
Eri maissa tehtyjen laskelmien mukaan työntekijän tupakointi lisää työn-antajalle kohdistuvia kustannuksia keskimäärin 2000-2500 euroa tupa-koivaa työntekijää kohti vuodessa. Kustannukset syntyvät lisääntyneistäsairauspoissaoloista ja lähinnä niihin liittyvästä työtehon ja tuottavuudenlaskusta, nousseista siivous- ja energiakuluista esimerkiksi ilmanvaihdontehostamistarpeen takia sekä yleistyneistä tapaturma- ja palo-onnetto-muuksista. Työnantajan kannattaisi tukea taloudellisesti oman työpaikantyöntekijöiden tupakasta vieroitusta, sillä onnistuneen lopettamisen tuomasäästö on usein enemmän kuin vieroitustyöhön kohdistetut satsaukset.
Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina
Valtaosa tupakoijista haluaa lopettaa tupakoinnin, mutta harva onnistuu,koska tehtävä on vaikea. Tupakoinnin vieroitukseen on laadittu erinomaisettoimintaohjeet, joita on hyvä noudattaa. Parhaimmat tulokset saavutetaankäyttämällä Käypä hoito -suosituksen ohjeita. Tärkeintä on saada tupakoijamotivoitumaan tupakoinnin lopetusyritykseen sekä näkemään tupakoinninterveyshaittojen vakavuus ja perusteet lopettamiselle. Työnantajan tukitässä työssä lisää varmuudella onnistumisen edellytyksiä.
Kari Reijulaprofessorialuelaitoksen johtaja, Uudenmaan aluetyöterveyslaitos TUPAKOINNIN JA TUPAKOINNISTA
VIEROITUKSEN TALOUDELLISET
VAIKUTUKSET
Tupakoinnin ja tupakastavieroituksen terveys- ja yritystaloudelliset vaikutukset ovat
merkittävät. Tupakoinnin ja sen lopettamisen vaikutukset ulottuvat laajalle. Yksilö
huomaa lopettamisen vaikutukset sairastavuuden vähenemisenä, parantuneena elämän-
laatuna ja lisäelinvuosina. Tupakoinnin lopettaminen vaikuttaa myönteisesti myös
yksilön talouteen. Yritystaloudellisena investointina tupakastavieroitus on kannattava
sijoitus. Se on myös vieroitusmenetelmästä riippumatta yksi tehokkaimmista terveyden-
huollon toimenpiteistä.
VAIKUTUKSET TYÖNANTAJILLE JA YRITYSTALOUDELLE
Arviot tupakoinnin aiheuttamien sairauspoissaolojen määrästä vaihtelevat suuresti: konserva-tiivisissa arvioissa tupakoitsijoiden sairauspoissaolojen arvioidaan yleisesti olevan 25-50 %suuremmat kuin tupakoimattomien. Suomessa lisäys lienee keskimäärin 5-10 päivää vuodessa.
Sairauspoissaolot vähenevät jopa 25-40 % heti tupakoinnin lopettamisen jälkeen ja lähestyvätvuosien myötä tupakoimattomien tasoa.
Tuottavuus paranee työntekijän itsensä, kollegan tai esimiehen arvioimana tupakoinnin lopetta-misen jälkeen. Arviot tupakointiin käytettävästä työajasta vaihtelevat yhdestä työpäivästä ylikymmeneen työpäivään vuotta kohti.
Kysymyksessä on panostus yrityksen tärkeimmän ja usein kalleimman tuotannontekijän, työnte-kijän, hyvinvointiin. Tupakastavieroituksen tukeminen on yritystaloudellisesti kannattava sijoitus: • Yrityksen nettohyöty on 20-300 ¤ lopettamista yrittävää työntekijää kohti ensimmäisenä vuonna vieroituksen jälkeen vieroitusmenetelmästä riippuen.
• Viiden ensimmäisen vuoden aikana pääoman tuottoaste, ROI on 100-370 %.
• Pitkän aikavälin malleissa työnantajan sijoitus työntekijöiden tupakastavieroitukseen tuottaa itsensä jopa kahdeksankertaisesti takaisin.
• Lisäksi vaikutus yrityskuvaan voi toimialasta riippuen olla merkittävä.
VAIKUTUKSET TERVEYDENHOITOJÄRJESTELMÄLLE JA YHTEISKUNNALLE
Tupakkasairauksien kustannukset ovat jopa 15 % terveydenhuollon kokonaiskustannuksistakorkean tulotason maissa. Tupakastavieroitus on menetelmästä riippumatta yksi terveystalou-dellisesti eli kustannukset suhteutettuna terveyshyötyihin, tehokkaimmista terveydenhuollontoimenpiteistä. Useimpien arvioiden mukaan tupakastavieroituksella saavutetun lisäelinvuodenhinta on 500-2000 ¤. Maailman terveysjärjestön mukaan esimerkiksi sydän- ja aivoveritulpanehkäisyssä lisäelinvuoden hinta on 26000 ¤.
Jarmo HahlKTM, terveystalousasiantuntijaGlaxoSmithKline, [email protected] Halpern MT, ym. Economic model of sustained-release bupropion hydrochloride in health plan and work site smoking-cessation programs. Am J Health-Syst Pharm2000;57:1421–1429 Halpern MT, ym. Impact of smoking status on workplace absenteeism and productivity. Tobacco Control 2001;10:233–238 Javitz HS, ym. Return on investment of different combinations of bupropion SR dose and behavioral treatment for smoking cessation in a health care setting:an employer's perspective. Value in Health 2004;7:535–543 Kauppinen T, ym. (toim.) Työ ja terveys Suomessa 2003. Työterveyslaitos. Helsinki 2004. Nielsen K, Fiore MC. Cost-benefit analysis of sustained-release bupriopion, nicotine patch, or both for smoking cessation. Preventive Medicine 2000;30:209–216 Parrott S, ym. Costs of employee smoking in the workplace in Scotland. Tobacco Control 2000;9:187–192 Warner KE, ym. Health and economic implications of a work-site smoking-cessation program: a simulation analysis. J Occup Environ Med 1996;38:981–992 NOKIA TUKEE JA AUTTAA
LOPETTAMISPÄÄTÖKSEN
TEHNEITÄ
YRITYSCASE
Nokiassa henkilökunnan tupakoinnin lopettamista on tuettu 90-luvun loppu-
puolelta eri keinoin. Nykyään tukitoimintaa toteutetaan kaikissa Nokian yksiköissä
eri puolilla Suomea. Myös globaalia ohjeistusta työpaikkatupakoinnista on
suunniteltu.
TUPAKOINNIN EPÄTERVEELLISYYS TIEDOSSA
Johtava työterveyslääkäri Jan Schugk vetää työterveyspalveluita Suomessa ja vastaa
tupakoimattomuuden edistämisen toteutumisesta Nokiassa. Yhtiössä järjestetään Irti
tupakasta -ryhmiä tarpeen mukaan, esimerkiksi pääkonttorissa Nokia Talossa kaksi
vuodessa.
Schugk arvioi, että Nokian työntekijät polttavat keskimääräistä vähemmän. – Työntekijämmeovat koulutettua väkeä. Kenellekään heistä ei ole yllätys, että tupakointi on epäterveellistä.
Näin ollen myöskään Irti tupakasta -ryhmissä lähtökohtana eivät ole terveysnäkökohdatvaan motivointi.
Ryhmien osallistujamäärä on maksimissaan noin kymmenen. Ryhmiä vetää työterveyslääkäriyhdessä työterveyshoitajan kanssa. Ohjelmaa ei ole standardoitu ainakaan toistaiseksi,vaan Käypä hoito -suosituksen pohjalta vetäjät laativat oman näköisensä ohjelman.
– Se, mikä saa ihmisen lopettamaan tupakoinnin, on erittäin yksilöllistä. Yhdelle motivoijanatoimii jokin omaan terveydentilaan liittyvä tekijä, esimerkiksi jatkuva yskä, kohonnutverenpaine tai kolesteroliarvot, toisella kunto alkaa pettää ja kolmas taas on sitä mieltä,että ei enää tämän ikäisenä pitäisi polttaa, Schugk kuvaa. Tietoa tupakoinnin haitoistatuntuu aikuisilla ihmisillä olevan tarpeeksi.
Ryhmän jäsenet tapaavat vetäjiensä johdolla aluksi viikoittain. Tapaamiskertojen määrävaihtelee osallistujien tarpeen mukaan, mutta keskimäärin niitä on kuusi. Kahden kuukaudenkuluttua on kontrolli ja vielä kuuden kuukauden kuluttua seurantatapaaminen. Mietinnässäon kontrollien jatkaminen pitemmälle, jotta toiminnan vaikuttavuudesta saadaan talonsisällä tarkempaa tietoa. Keskimäärin vielä vuoden kuluttua ryhmään osallistuneista onviidesosa polttamatta.
MOTIVAATIO RATKAISEE ONNISTUMISEN
Tupakoinnin lopettamisen houkuttimena Nokia tarjoaa yksilövieroitusta ryhmätapaamistenlisäksi. Tapaamisessa työterveyslääkärin kanssa arvioidaan tupakasta irti haluavanhenkilön tilanne ja tavoitteet. Henkilö saa halutessaan kahden viikon nikotiinikorvaushoidontai lääkereseptin. – Sillä ei ole suurta merkitystä, maksaako yritys osan tupakasta vieroituk-sessa käytetyistä keinoista vai ei. Henkilön motivaatio on ratkaiseva tekijä tupakastairtipääsyssä, Schugk sanoo. Asiakkaamme voivat testata eri vaihtoehtoja ja löytää itselleenparhaiten sopivan valmisteen.
TUPAKOINNIN KANSAINVÄLINEN ULOTTUVUUS
Nokia on kansainvälinen yritys, jossa tupakoinnista vieroituksellakin on globaali ulottuvuus.
– Tupakointiin liittyvä lainsäädäntö vaihtelee maittain hyvin paljon, mutta olemme miet-tineet tupakoinnin kieltämistä sisätiloissa kaikissa toimintamaissamme. EsimerkiksiEspanjaa koskee EU:n laajuinen tupakointia koskeva direktiivi, mutta sitä ei vielä ole ko.
maassa toimeenpantu. Näin ollen suomalainen Nokian Espanjan toimistoon töihin meneväihminen on varmasti ihmeissään sisällä tupakoivien espanjalaisten kollegojensa kanssa,Schugk havainnollistaa. Asiaan saadaan ehkä tulevaisuudessa muutos.
TUKITOIMINTA KANNATTAA,
JOS VAIN YKSIKIN PÄÄSEE IRTI TUPAKASTA
Nokiassa on tupakoimattomuutta lähdetty edistämään, koska työntekijöiden terveydestävälitetään. – Henkilökuntamme keski-ikä on noin 37 vuotta. Meillä ei esiinny huolestuttavassamäärin tupakointiin liittyviä kroonisia sairauksia, mutta pitkällä tähtäimellä joka toinentupakoija kuolee tupakoinnin aiheuttamaan sairauteen. Sairastuminen ei yleensä osuaktiiviseen työikään, mutta jos voimme nyt toimimalla lisätä ihmisten elinvuosia, niin setehdään. Samalla periaatteella hoidamme myös kohonnutta verenpainetta tai kolesterolia.
Osa työterveyshuollon tekemästä työstä tukee kansanterveystyötä kaikkien hyväksi,toteaa Jan Schugk.
Tupakointi on jokaisen oma ratkaisu, mutta jos haluaa lopettaa, päätöstä tuetaan ja siinäpysymisessä autetaan. Tupakoimattomuuden tukemiseen palkinnoilla ei Nokiassa oletoistaiseksi haluttu lähteä. – On hyvä asia, jos yksikin pääsee tupakasta eroon. Tupakoinninlopettaminen on merkittävin tekijä, jonka ihminen voi terveytensä edistämiseksi tehdä,Schugk summaa.
Lisätietoja: johtava työterveyslääkäri Jan Schugk puh. 040 594 1448 tai
[email protected]
Nokian johtava työterveyslääkäri Jan Schugk sanoo tupakoinnin lopettamisen olevan merkittävintekijä, jonka ihminen voi terveytensä edistämiseksi tehdä. PEKKANISKASSA KUNTOILU
AUTTAA IRTI TUPAKASTA
YRITYSCASE
Nosturiyritys Pekkaniska Oy:ssä on henkilökunnan jaksamisesta huolehdittu
yrityksen perustamisesta vuodesta 1965 saakka. Kuntoiluun kannustaminen ja
terveisiin elämäntapoihin panostaminen juontavat juurensa toimitusjohtaja
Pekka Niskan urheiluinnostuksesta. Yrityksessä lenkkeillään työaikana ja jokainen
kilometri on juoksijalleen rahan arvoinen. Tupakoivia työntekijöitä ei syrjitä:
heitä pyydetään lenkille siinä missä muitakin.
KUNTOILU ANTAA KIMMOKKEEN
TUPAKOINNIN LOPETTAMISELLE, EI RAHA
Työnjohtaja Markku Järnbäck on Pekkaniskan kova-
kuntoisin kaveri. 140 maratonia ja muutaman 24 tunnin
juoksun juossut mies on monen kuntoporkkanan
isä. Kuntoporkkana on Pekkaniska Oy:n kaikille työn-
tekijöille avoin rahallinen kannustin, jolla pyritään
edistämään jaksamista sekä työssä että kotona. Yksi
porkkanoista on 170 euron vuosibonus tupakoimatto-
mille työntekijöille. Käytäntö on ollut voimassa jo
viisitoista vuotta.
– Kuntoporkkanoiden kehittämisen kimmokkeenaei ollut tarve parantaa työntekijöiden työsuoritusta. Ei tupakoimaton asentaja ole parempikuin tupakoiva, kertoo Järnbäck. Halusimme aikanaan osallistua yritysjoukkueella Suomijuoksee -kisaan ja tarvitsimme osallistujia. Siitä idea syntyi ja lähti kehittymään. Nykyäänmoni uusi työntekijämme sanoo kuntoporkkanoiden vaikuttaneen työpaikan valintaan.
EURO PORKKANOIHIN TUOTTAA NELJÄ TAKAISIN
Joka työpäivä klo 10.45 kokoontuu Pekkaniskan lenkkiporukka ja juoksee noin kymmenenkilometrin lenkin. Juoksuun on jokaisella työntekijällä työtilanteen salliessa mahdollisuusosallistua. Kuntoilun ilon ja palkan lisäksi juoksija saa euron palkkion jokaiselta juostultakilometriltä. Lenkki parantaa työelämän laatua.
– Kymmenisen vuotta sitten muutamat vastustajat epäilivät, että työt jäävät tällä menollatekemättä. Juokseminen on kuitenkin kaikille työntekijöille mahdollista eikä pois keneltäkäänmuulta kuin mahdollisesti toimitusjohtaja Pekka Niskalta. Hän puolestaan on sitä mieltä,että jos kuntoiluun ja muihin porkkanoihin sijoittaa euron, saa neljä takaisin, Järnbäckkertoo.
Yritys on vuodesta 2002 alkaen maksanut tupakoinnin lopettaville työntekijöilleen 1000euron kertakorvauksen, joka maksetaan kun työntekijä on ollut vuoden polttamatta.
Tähän mennessä bonus on maksettu kuudelle ihmiselle.
– Raha ei ole vaikuttanut ihmisten tupakasta luopumisintoon, mutta kuntoilu on monestiantanut siihen kimmokkeen, Järnbäck toteaa.
Lisätietoja: työnjohtaja Markku Järnbäck puh. 010 6622 000 ja www.pekkaniska.fi
TUPAKOIJASTA KUNTOMARATOONARIKSI
Nosturinkuljettaja Jarmo Hyyryläinen, 43, ei ole kohdannut työpaikalla painostusta
tupakoinnin lopettamiseen. – Minua pyydettiin leikkimielellä mukaan juoksulenkille ja
lähdettävähän se lopulta oli, Hyyryläinen naureskelee. Hän sanoo miettineensä tupakoinnin
lopettamista viimeiset kymmenen vuotta. Työ on raskasta ja tarkkuutta vaativaa. Huonolla
kunnolla, vähillä unilla ja paljolla kahvilla ei montaa vuotta jaksa. Olo ei varmasti tulisi
vuosien myötä itsestään paranemaan. Jotain oli tehtävä.
Lähes 30 vuotta tupakoinut Hyyryläinen oli yrittänyt lopettaa pariin kertaan nikotiini-purukumin avulla. Polttaminen jäikin molemmilla kerroilla noin kuukauden ajaksi, muttanikotiinista hän ei päässyt eroon. Purukumin syönti muuttui jälleen tupakoinniksi.
LOPETTAMISESSA VAIN HYVIÄ PUOLIA
Viimeisellä lopetuskerralla Jarmo Hyyryläinen päätti päästä eroon tupakasta tahdonvoimallaja juoksemalla. Se onnistui, vaikka päätöstä testattiin parin ensimmäisen kuukaudenaikana rajusti: – Työnantajan kannustuksella aloitin myös sinnikkään juoksemisen jo ennentupakoinnin lopettamista. Sain talon puolesta kaikki tarvittavat varusteet ja motivointiakuntoilun jatkamiseen. Käytin apuna myös mielikuvaharjoittelua eli kuvittelin mielessänitupakoinnin lopettamisesta aiheutuvia hyviä asioita. Se todella auttoi. Kun kahdestaensimmäisestä vaikeasta kuukaudesta oli tupakatta päästy, olo helpotti selvästi.
Säännöllisen kuntoilun tuomat konkreettiset tulokset auttoivat eteenpäin. Kunto parani,hengitys kulki paremmin, myös keskittyminen ja stressinsietokyky paranivat.
– Kuntoilu tukee tupakoinnin lopettamista ja auttaa myös painonhallinnassa. Olen juossutkuusi maratonia lopetettuani tupakoinnin viisi vuotta sitten. Tavoitteenani on juosta yksimaraton vuodessa koko loppuelämäni ajan, paljastaa Hyyryläinen.
Pekkaniskan työnjohtaja Markku Järnbäck (vas.) ja nosturinkuljettaja Jarmo Hyyryläinen löytävätyhtäläisyyksiä tupakoinnin lopettamisesta ja maratonjuoksusta. POHJOLA ON SAVUTON
YRITYSCASE
Vakuutusosakeyhtiö Pohjolassa lanseerattiin syysulkoilutapahtuman yhteydessä
18.9.2004 Savuton Pohjola -kampanja. Savuttomuus astui voimaan paria päivää
myöhemmin. Jo keväällä asiasta tiedotettiin intranetissa, jotta potentiaaliset
lopettajat voisivat kesän aikana tehdä henkisen päätöksen asiasta. Ohjelma sai
alkunsa yhteistyössä työsuojelutoimikunnan ja työterveyspalveluiden henkilöstön
kanssa, kun suunniteltiin toimenpiteitä pohjolalaisten terveyden ja työhyvinvoinnin
kehittämiseksi.
TYÖNANTAJA TUKEE TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA
HENKISESTI JA TALOUDELLISESTI
Kampanja sisälsi erilaisia tupakoinnin lopettamista tukevia konkreettisia apukeinoja,vieroitusryhmiä, luentoja, häkämittausta ja tietoa eri muodoissa. Kampanjaan ilmoittautuneetvoivat valita vaihtoehtoisesti nikotiinikorvaus-, lääke- tai hypnoosihoitoa. Pohjola tukivalittua hoitomuotoa osittain taloudellisesti.
– Sisäisessä verkossa oli runsaasti informaatiota kampanjasta ja tupakoinnin terveydellisistä
vaikutuksista. Eräs tupakoinnin lopettamisesta päättänyt henkilö piti nettipäiväkirjaa
kokemuksistaan. Lisäksi tupakoimattomuuspäätöksen tehneiden kesken arvottiin pieniä
palkintoja. Arvonnoista putosi luonnollisesti pois, jos tupakoinnin lopettamispäätös ei
pitänyt, kertoo Pohjolan henkilöstö-
johtaja Sirkka Hongell.
Tupakoinnin lopettamista tuettiin myöspoistamalla tupakkahuoneet ja savuke-automaatti pääkonttorista. Niille, jotkahalusivat jatkaa tupakointia, järjestettiinmahdollisuus ulkona tupakointiin.
Samalla tupakointi siirtyi tapahtuvaksiomalla ajalla joustavan työajan puit-teissa. Sirkka Hongellin mukaan pyrit-tiin siihen, että kaikin tavoin tuetaanja kannustetaan savuttomaan elämään,mutta ei syytellä tai moralisoida toisen-laisen valinnan tehneitä.
Varsinaiset kampanjatoimenpiteetkestivät vuoden 2004 loppuun. Tarkoi-tus on nostaa asia uudelleen esiinnäkyvämmin noin kerran vuodessa.
Entisessä tupakkahuoneessa keskustelevat henkilöstöjohtaja Sirkka Hongell (vas.) ja KAMPANJALLA VALTAVA SUOSIO
Kampanjan alussa arvioitiin, että Pohjolan henkilö-kunnasta noin 500 tupakoi. Alun perin tupakoinninlopettajaksi kampanjan myötä ilmoittautui 110henkilöä. – Tämä ei liene aivan koko lukumäärä,koska kampanjaan piti ilmoittautua vain, jos halusikäyttöönsä reseptilääkettä, nikotiinilaastareita taihypnoosihoitoa. Ilmoittautuneista 32 on tällähetkellä kertonut kokonaan lopettaneensa. Lisäksion 10-20 henkilöä, jotka ovat välillä polttaneet,mutta aikovat taas jatkaa savuttomuutta. Lopetta-minen tapahtui pääasiassa korvaushoidon tailääkehoidon tuella. Vain kolme halusi kokeillahypnoosia, kertoo Hongell.
Ylin johto otti asian innostuneesti vastaan ja sitoutuikampanjan tukemiseen myös rahallisin panostuksin.
Myös suurin osa henkilökunnasta suhtautui myönteisesti. – Kampanjaan liittynyt tupakoinninsiirtäminen ulkona tapahtuvaksi aiheutti jonkin verran kriittistä palautetta. Kysymys olimonille mukavuusasiasta. Nyt piti pukea ulkovaatteet joka kerta mennessään tupakalle.
Moni on kertonut myöhemmin, että vaikka ei ole lopettanut tupakointia, se on vähentynyt,koska ulos ei viitsi lähteä niin usein, toteaa Hongell. Saimme myös myönteistä palautettasamasta asiasta monilta tahoilta. Joillekin se oli sysäys tupakoinnin lopettamiseen, jotkuttaas kiittelivät ympäristön siistiytymistä tai työntekijöiden tasavertaisuuden lisääntymistä,kun työajalla ei enää tupakoida.
Uusien työntekijöiden palkkaamiseen ei savuttomuus ole vaikuttanut. – Rekrytoinnissameillä ratkaisee edelleen pätevyys ja sopivuus tehtävään. Luonnollisesti olemme iloisia,jos saamme sen lisäksi savuttoman työtoverin, Hongell sanoo.
YHTEISÖLLISYYS LISÄÄNTYI
Kampanjan hyödyt tulevat näkyviin pidemmällä tähtäyksellä tupakoinnin lopettaneidenterveydentilan paranemisena. – Näin lyhyestä perspektiivistä katsottuna saimme aikaantyöviihtyvyyden paranemista ja monipuolisen keskustelun työyhteisön sisällä, Hongellsanoo. Loppujen lopuksi motivaatio lähtee jokaisesta itsestään, mutta siihen voi antaaherätteitä esimerkiksi tekemällä tupakoinnin lopettaminen helpommaksi erilaisintukimuodoin.
Pohjola on saanut paljon julkisuutta savuttomuudellaan. Sirkka Hongell ja muut pohjolalaisetovat olleet myönteisesti yllättyneitä asian herättämästä kiinnostuksesta. – Niin mediatkuin muut yrityksetkin ovat osoittaneet suurta mielenkiintoa savuttomuuttamme kohtaan.
Olemme tietysti iloisia, jos olemme omalta osaltamme pystyneet viemään hyvää asiaaeteenpäin laajemminkin kuin oman yrityksen sisällä, iloitsee Hongell.
Lisätietoja: henkilöstöjohtaja Sirkka Hongell [email protected]
tai puh. 010 559 4905
PÄÄTTÄVÄISESTI EROON TUPAKASTA
Pohjolassa suunnittelijana työskentelevä Mari Aalto, 39, poltti 15-vuotiaasta ja
lopetti tupakoinnin viimeisen kerran Savuton Pohjola -kampanjan innoittamana
syksyllä 2004.
– Mietin lopettamista monet kerrat ja kaksikertaa lopetinkin nikotiinilaastareiden avulla.
Korvaushoito toimi hyvin ja laastareidenavulla sain tavat riisuttua. En enää kahvinjälkeen mennyt tupakalle. Molemmillakerroilla olin yli vuoden polttamatta, muttaeteen tulleissa elämän kriiseissä annoinitselleni luvan aloittaa uudelleen tupakoinnin,Aalto paljastaa.
Hän kertoo työnantajansa tupakoinninlopettamiskampanjan toimineen kohdallaanerittäin hyvin. Lopettamiseen on saanut sekähenkistä että aineellista tukea. Myöskäänvaatimus ulkona polttamisesta ei aiheuttanutongelmia, koska hän ei ollut vuosiin polttanuttyöaikana. Hyvä asia oli myös se, että ensitiedot kampanjasta tulivat intranettiin jokeväällä.
– Tahdonvoimaa tarvitaan tupakoinninlopettamisessa aina, käyttipä mitä valmis-tetta tahansa apuna. Oli hyvä, että henkisenpäätöksen lopettamisesta saattoi tehdä jokesällä ennen kampanjan alkua. Asia oli Mari Aalto lopetti tupakoinnin Savuton Pohjola syksyksi kypsytelty valmiiksi, Aalto kertoo.
Hän päätti tällä viimeisellä lopettamiskerralla käyttää apuna reseptilääkehoitoa. Aallonavomieskin lopetti tupakoinnin samaan aikaan. – Helpoksi ei tupakoinnin lopettamistakuitenkaan voi koskaan sanoa, nikotiinin lisäksi on päästävä eroon sosiaalisesta tavasta,Aalto toteaa. Hän aikoo seuraavaksi osallistua Kevyt Pohjola -kampanjaan.
OHJEITA HENKILÖSTÖPÄÄLLIKÖLLE
MITEN EDISTÄN TUPAKOIMATTOMUUTTA
TYÖPAIKALLANI
Tupakoinnistavieroituskampanjan järjestäminen on helppoa.
Tässä vinkkejä oman kampanjan aloittamiseksi.
Ota yhteyttä työterveyshuoltoon ja pyydä apua. Neuvoja saat myöslehdistä ja internetistä esimerkiksi osoitteista:www.lopeta.fi, www.tupakka.org ja www.stumppi.fi Suunnittele kampanja tai teemapäivä tupakoimattomuuden edistämiseksi ja järjestä tupakastavieroitusryhmiä yhdessä työterveyshuollon kanssa.
Sitouta ylin johto aikaisessa vaiheessa mukaan.
Anna työntekijöille tietoa aloituspäivästä ja kampanjasta etukäteen.
Suunnittele yhdistelmä eri tukimuodoista, esimerkiksi luennot, vieroitusryhmät, häkämittaus, spirometria, tapahtumat, yksilövieroitus,rahallinen tuki eri hoitomuotojen kokeilemisessa ja/tai nettipäiväkirjanpito.
Hanki osaava vetäjä vieroitusryhmille. Ota yhteyttä Hengitysliitto Heli ry:hyn. Se järjestää tupakastavieroitusryhmien ohjaajakoulutusta.
Katso ajankohtaiset ohjaajakoulutukset Helin sivuilta osoitteesta www.hengitysliitto.fi.
Muista, että savuttomuuden tukeminen ei ole rangaistus tupakoijillevaan mahdollisuus.
Suunnittele kampanjalle seurantaa ja jatkokampanja. Tupakoinnin lopettaminen ei ole helppoa, koska tupakointiin liittyy fyysisen nikotiiniriippuvuuden lisäksi sosiaalinen ja psyykkinen riippuvuus. Tupakoivista 70 % haluaisi lopettaa, mutta päätöksen kypsyttely vieaikaa. Anna henkilökunnalle mahdollisuus osallistua kampanjaan myöhemmin.
Puhu mieluummin tupakoinnin lopettamisen eduista kuin tupakoinninhaitoista. Tupakoinnin lopettaminen palkitsee nopeasti.
10. Laajenna kampanjaa terveellisten elämäntapojen suuntaan.
Ota mukaan luentoja monipuolisen ruokavalion ja säännöllisen liikunnan tärkeydestä. Ne tukevat tupakoinnin lopettamisen terveellisiävaikutuksia. Käytä apuna ammattilaisia.
Järjestä kampanjan yhteyteen pieniä motivointikeinoja kuten arpajaisia.
12. Varaudu etukäteen siihen, että kampanja saattaa aiheuttaa työ-
terveysasemalla ruuhkaa. Ihmiset hakevat reseptejä ja neuvoja.
13. Anna ihmisille tietoa eri välineissä, jaa esitteitä ja käytä intranettia.
14. Pyydä ihmisiä ilmoittautumaan osallistujiksi kampanjaan tai vieroitus-
ryhmään esimerkiksi intranetin kautta. Konkreettinen ilmoittautuminenauttaa osaltaan ihmisiä pysymään päätöksessään.
15. Harkitse kampanjan yhdistämistä Kansanterveyslaitoksen vuosittain
järjestämään Lopeta ja voita -kilpailuun. Lisätietoja osoitteesta www.lopetajavoita.fi.
Menestystä kampanjalle!

Source: http://www.localfinland.fi/fi/palvelualueet/hyvinvointikunta/savuton%20kunta/Documents/4Savuttomat_yritykset_opas_ty%C3%B6nantajille.pdf